"Mikä minusta tulee isona?"

Mun tuli mieleen tehdä postaus omista opiskelu- ja työkuvioista.

Mä olen valmistunut nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi keväällä 2007. Valmistumisaikoihin monet luokkatoverit hakivat jatko-opintoihin, mutta mulla oli sellanen fiilis, että en todellakaan lähde kuluttamaan koulunpenkkiä enkä varsinkaan sosionomiksi, mikä tuntui olevan se "seuraava askel" monilla.Valmistumisviikolla tein positiivisen raskaustestinkin ja sen vuoksi vedin tulevaisuuden suunnittelun vähän "jäihin" ja päätin ottaa vastaan mitä tarjotaan ja miettiä tulevaisuutta tarkemmin sitten myöhemmin. Syksyllä olinkin iltapäiväkerhossa ohjaajana hetken aikaa ja joulukuussa jäin varhennetulle äitiyslomalle ja esikoinen syntyi 2008 helmikuussa.

Muistan jo nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopintojeni aikana miettineeni, miten ihmeessä joku voi tuntea kutsumusta hoitoalalle, kun kyseisessä koulussa myös lähihoitajia opiskeli.  Olen ollut aina neulakammoinen enkä muutenkaan kovin "likaisen työn ystävä", joten hoitotyö ei tuntunut suoriltaan ihan omalta jutultani enkä olisi _ikinä_ kuvitellut, että muutaman vuoden päästä olisin opiskelemassa kyseistä alaa.

Esikoinen syntyi siis helmikuussa -08, jolloin päätin, että minusta tulee kätilö. En vaan nähnyt muita vaihtoehtoja kuin sen.  Hainkin sillon kevään haussa kätilölinjalle. Sillon jätin menemättä pääsykokeisiin, koska päätimme, että annamme toiselle lapselle mahdollisuuden tulla mikäli on tullakseen. Ajatus kätilöydestä kypsyi kypsymistään ja seuraava lapsemme syntyi toukokuussa 2009.

Syksyllä 2009 laitoin jälleen hakemuksen Metropoliaan ja päätin, että käyn kurkkaamassa millaiset pääsykokeet siellä on, jotta tiedän sitten mitä on edessä, kun sinne todenteolla päätän hakea. Pääsykokeet oli ja meni, valituksi en tullut, mikä ei sinänsä ole ihme, kun kirjalliseen tenttiin en ollut lukenut. Ryhmätilanne sinänsä meni vallan mainiosti, sillä pisteitä olin kuitenkin aika hyvin pääsykokeista saanut :)

Keväällä 2010 päätin hakea uudelleen. Sillon mietin ja mietin kuumeisesti onnistuisiko opiskelut kahden pienen lapsen kanssa, olisiko järkevää laittaa koulumatkoihin kolme tuntia päivässä. Punnitsin mielessäni myös sen, miten toimisi arki lasten kanssa, jos molemmat vanhemmat ovat vuorotyössä (mieheni tekee siis 3-vuorotyötä). Päätin, että haen sittenkin kotipaikkakuntani ammattikorkeaan lukemaan itseni terveydenhoitajaksi. Ajattelin, että ehdin toteuttaa kätilöhaaveeni myöhemminkin ja mikäli saisin terveydenhoitajan paperit käsiini, olisi siitä helppo jatkaa kätilöksi eikä opiskeluaika silloin olisi enää niin pitkä.

Koulussamme pääsykokeet olivatkin täysin erilaiset kuin hakiessani kätilölinjalle aiemmin. Koulumme pääsykokeet pitivät sisällään opettajan haastattelun, ryhmätilanteen sekä ennakkotehtävän. Koin olleeni hyvin valmistautunut ja olin todella tyytyväinen siihen miten pääsykokeet sujuivat. No, lopputulos olikin sen mukainen, kun sain kesällä tietää tulleeni valituksi.

Terveydenhoitajaopinnot alkoivat syksyllä 2010.

Motivaatio on ollut kovin häilyväinen koko menneiden vuosien ajan. Mielessäni olen moneen kertaan miettinyt, hakisinko sittenkin kätilöpuolelle vain, koska palo sinne on vain niin älyttömän suuri. 2010 syksyllä mietin jo opintojen tauottamista, tuntui, että asiat ei mene niinkuin pitäisi... Jollain sisulla ja sinnikkyydellä vaan päätin jatkaa koulua ja pikkuhiljaa motivaatio alkoi löytyä taas uudelleen.

Kesällä 2011, kun ensimmäinen lukuvuosi oli ohitse, oli aika kesätöiden. Nämä kesätyöt ovatkin sitten jatkuneet jo kolmen kesän verran samassa paikassa. Lisäksi olen keikkaillut opiskelujen ohessa. :)

2012 joulukuussa tuli sellainen olo, että kolmas lapsi voisi olla tervetullut. Opinnot olivat kesken, mutta tuntui, että ne ehtii saattaa loppuun myöhemminkin ja että on hyvä aika miettiä perheluvun kasvattamista. Päätös tehtiin aika pian ja päätöksestä menikin kaksi viikkoa, kunnes  tein positiivisen raskaustestin. Tämä kolmas lapsi siis ilmiselvästi halusi todella tulla meille :)

Kevään 2013 aikana suoritin opintoja muiden mukana, mutta maaliskuussa menin täyspäiväisesti töihin opintojen lisäksi. Jätin keväältä yhden harjoittelun odottamaan tulevaa sillä ajatuksella, että saan sen siirrettyä lähemmäs tulevaisuudessa olevaa valmistumista ja näin ollen jään harjoittelupaikassa paremmin mieleen mahdollisen tulevan työpaikan toivossa. :) Kevään ja kesän teinkin sitten 3-vuorotyötä sairaanhoitajan sijaisena ja jäin äitiyslomalle elokuussa 2013. Kolmas lapsemme syntyi syyskuussa 2013. Syksyn aikana saimme myös puristettua kasaan opinnäytetyömme. Kiitoksena saimme huippuarvioinnin ja numeroksi 5! :)






Äitiysloma loppui viime kuussa ja nyt olen hoitovapaalla samalla keikkaillen tämän syksyn. Tammikuussa 2015 aloitan jälleen opinnot mieheni jäädessä muutamaksi kuukaudeksi kotiin. Kevään aikana on tarkoituksena saada suoritettua kolme harjoittelua, neuvola, kouluth ja työth. Kesän 2015 olen kotona lasten kanssa ja elokuussa jatkan opintoni loppuun. Syksylle jää syventävät teoriat sekä syventävä harjoittelu. Sitä en ole vielä päättänyt mihin aion syventävän harjoitteluni tehdä, mutta synnyttäneiden vuodeosasto ja neuvola ovat päällimmäisenä mielessä.

Mikäli opinnot etenevät suunnitellusti, valmistuisin viimeistään joulukuussa 2015. Ja jos näin on, hakisin siitä suoraan myös syksyn haussa kätilöopintoihin. :)

Tässäpä tämä "lyhykäisyydessään". Se, että joku on kätilö, saa mut niin kateudesta vihreäksi, etten näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin lähteä tavoittelemaan sitä unelmaa. Tällä hetkellä fiksuin veto on suorittaa nuo terveydenhoitajaopinnot loppuun, koska niitä on enää niin vähän jäljellä ja lähteä siitä sitten seuraavaa ammattia kohti. Terveydenhoitajana työskentely neuvolassa tuntuu kyllä kiinnostavalta, mutta kaikki nämä vuodet muhinut ajatus kätilön työstä on tällä hetkellä niin vahva, etten vaan voi olla pyrkimättä siihen suuntaan.

Elämä saattaa ottaa uutta suuntaa ihan koska tahansa eikä tällä hetkellä ole 100% varmaa, että suunnitelmat pysyvät samoina. Tällä hetkellä on kuitenkin sellainen olo, että kunhan nykyiset opintoni saan loppuun, laitan hakemuksen jatko-opintoihin... Aloitanko ne sitten heti sisään päästyäni vai lykkäänkö aloitusta.. Sitä en voi tietää, mutta jonain päivänä voin olla vielä ylpeä siitä, että olen terveydenhoitaja-kätilö (sairaanhoitajaa unohtamatta) :)